![]() |
PÅ SVENSKA |
Joulusatu vuodelta 2020, 2000 vuoden takaisten tapahtumien inspiroimana.
Linkki: Sadun esitys
Youtubessa
Ja tapahtui niinä päivinä, että pääministeri Sanna Marinilta kävi käsky,
että kaikkien ihmisten oli pysyteltävä kotosalla. Maassa nimittäin
vallitsi suuri Corona-tautiepidemia ja tartunnat haluttiin saada kuriin.
Niinpä nuori Jooseppikin oli kotioloissa kihlattunsa Marikan kanssa, joka
oli raskaana. Koittipa sitten jouluaatto, ja Marikan synnyttämisen aika
tuli. Jooseppi ja Marika kiirehtivät sairaalaan. Mutta se oli tupaten
täynnä Covid19-potilaita, eikä heille ollut sijaa sairaalassa. Hädissään
he lähtivät iltahämärissä kävelemään kohti kotia. Metsän reunassa olevan
rakennuksen ikkunasta loisti valo, ja nuori pari kiiruhti kohti sitä.
Rakennus oli lampola. Vanha lampuri oli parhaillaan jakamassa ilta-apetta
lammaskatraalleen. Kun hänelle selvisi nuorten hätä, ei hän häkeltynyt.
Vanha lampuri oli vuosien kuluessa avustanut maailmaan satoja pikku
karitsoita ja selvinnyt lampaineen monista tiukoista tilanteista. Vanha
lampuri komensi Joosepin avukseen, ja yhdessä he levittivät lattialle
lammaskarsinan viereen paksun kerroksen olkia. Kaapista löytyi puhtaita
pyyhkeitä ja lämmintä vettäkin oli saatavilla. Synnytys sujui hyvin, ja
pian lepäsi onnellinen Marika olkivuoteella kainalossaan pieni poikavauva
pestynä ja pyyhkeisiin käärittynä. Mutta kohta vanha lampuri huomasi,
että kaikki ei ollut kohdallaan. Ja toden totta, pian syntyikin toinen
vauva...pieni tyttö...
Joulun ihme!
Vanha lampuri muisti, että hänellä oli varastossa paperinen tähti jossa on
sisällä lamppu. Hartaan hetken kunniaksi hän ripusti tähden lampolan
ikkunaan ja sytytti valon.
Pellon toisella laidalla sijaitsevan talon keittiössä istui kolme
Itäisen-Uudenmaan viisasta miestä teekupposten ääressä. Yhtäkkiä he
huomasivat ikkunasta metsän reunaan syttyvän tähden, ja kiiruhtivat
uteliaana katsomaan mistä on kysymys.
Kun kolme Itäisen Uudenmaan viisasta miestä saapui lampolaan kohtasivat he
rauhaisan näyn. He näkivät Marikan ja pyyhkeisiin käärityt pienen vauvat
lepäämässä olkivuoteella sekä vierellään istumassa Joosepin ja vanhan
lampurin. Karsinan hämyssä makaili lammaskatras ja märehti tyytyväisenä.
Kolme Itäisen Uudenmaan viisasta miestä halusivat antaa pienille
"Jesefiinaksi" ja "Jooseksi" nimetyille vastasyntyneille synnyinlahjat.
Ensimmäinen viisas mies, Mikolaus nimeltään antoi Rauhaan pyrkimisen. "Kun
kasvatte suureksi hävittäkää maapallolta kaikki ydinaseet ja lopettakaa
asevarustelu. Eläkää sopuisasti toista kunnioittaen ilman ahneutta ja
vallanhimoa. Sillä rauhan vaaliminen on pyhä osa ihmisyyttä."
Toinen viisas mies, Miklos nimeltään antoi Elämän vaalimisen. "Kun
kasvatte suureksi huolehtikaa kaikesta elämästä ympärillänne, siitäkin
jota ette silmällä näe, sillä me tällä avaruuden äärettömyydessä
seilaavalla pallollamme olemme osa tuota elämää ja olemme kaikki
riippuvaisia toisistamme. Älkää riistäkö, älkääkä hävittäkö. Sillä elämän
suojeleminen on pyhä osa ihmisyyttä."
Kolmas viisas mies, Caius nimeltään antoi Itsensä kehittämisen. "Kun
kasvatte suureksi, lukekaa kirjoja, kirjoittakaa runoja, laulakaa,
soittakaa, piirtäkää kuvia, veistäkää puuta, muotoilkaa savea; sivistäkää
sydäntänne kaikilla tavoin. Sillä itsensä kehittäminen on pyhä osa
ihmisyyttä."
Annettuaan arvokkaat lahjansa kolme viisasta miestä
poistuivat ja palasivat teekuppostensa ääreen Joulun ihmettä
ihmettelemään.
Mutta Marika kätki kaikki nuo sanat sydämeensä ja tutkiskeli niitä
siellä.